?

Log in

Previous 10

Aug. 10th, 2013

Kesän loppuja

Eilen oli viimeinen lomaperjantai. Nousin aamulla hikiseen bussiin, sitten Ruskan kanssa saaristoveneeseen. Parin tunnin päästä oltiin Gåsgrundetilla, niin kaukana kuin reittiveneellä pääsee.

Siellä oli sileää, punertavaa kalliota ja viileää merivettä, joka huljui varpaiden väleissä. Utuisena, puolipilvisenä kimalteleva horisontti, kaukana kulkevat laivat pumpulinharmaina siluetteina.

Makasin poski vasten lämmintä kalliota ja katsoin merelle, kuuntelin aaltojen huminaa.

Aug. 6th, 2013

Asioita arkisesta hetkestä

Levylautasella pyörii levy, kuulostaa pölyltä ja farkkupaitaisilta miehiltä
Katukuilussa kaikuvat auton käynnistys, ovien kolahdukset
Uimaan päästäkseen pitäisi polkea helteen läpi
Kaikki on hidastunut

Jun. 22nd, 2013

Aamuja

Juhannuspäivän aamu, vastajauhettu kahvi, mansikkakakku, levylautasella jatsia, parvekkeella sateinen aamu, joutilaisuus. Kaikki on aika hyvin.

Feb. 19th, 2012

Aamurivit

Juon maitokahvia ja mietin, että tulee kyllä ikävä tuota keltaista vanhan talon seinää, laikukasta ja lämmintä ja vakaata, joka näkyy lumisateen lomasta.

Nenää kutittaa aina ennen kuin kyyneleet tulevat.

Mutta muutos on hyvästä, sitä rakastan. Ja kevätbiisejä, jotka pakahduttavat ja saavat aikaan halun juosta kauas ja nopeasti.

Dec. 25th, 2011

Hei joulu

Tänään sain valmiiksi ne lapaset, jotka ovat olleet työn alla siitä asti, kun sormet ensimmäistä kertaa syksyllä olivat kylmät. Hyvä, että joulussa on edes jokin päätöskohta, tunne siitä että on saanut jotain aikaan.

Joulutunnelmaa en ole onnistunut tavoittamaan. Lähimmäksi pääsin matkalla Kotiharjun saunan yleiseen joulusaunaan, kun laastaroin metrossa vanhan naisen vertavuotavan sormen.

Kaikki on kesken.

Vauhdin pitää kai olla hitaampi, että oikea pysähtyminen onnistuu. Mutta ehkä se tulee.

Ja on tässä hetkessä kuitenkin ainakin teekuppi ja sohva, Francoise Hardy, uusi hyvä kirja, lämmin valo, raidalliset sukat.

Sep. 21st, 2011

Sormiharjoitusten ja ukulelenvirittimen tarpeesta

R herätti tänään pohtimaan kirjoittamista ja sen vaikeutta (kiitos!).

Ja niin se on: on ikävä niitä päiviä, joina pyöritteli tekstiä mielessään puolen matkaa koulusta ja odotti vain sitä, että pääsisi kotiin kirjoittamaan sen. Kun kutkutti päästä laittamaan sanat oikeaan järjestykseen, poistamaan turhia, lisäämään parempia. Tuntemaan, miten oikeat, kauniit ja todet sanat valuivat sormenpäistä ja muodostivat oikeanlaisia kuvioita ja rytmejä näytöllä.

Se vain vaatii enemmän aikaa ja tilaa, kuin mitä on.

On toki hyvä, että elämässä on enemmän ihmisiä kuin silloin oli. On myös helpotus saada kirjoittaa työkseen, mutta nyt kirjoittamiselle ei ole samanlaista tilaa ja tarvetta; se ei tarjoa samanlaista vastapainoa.

Mutta on ikävä sitä kauneutta, ja sitä kutkutusta.

Jos kirjoittaisin jotain edes niinä iltoina kun olen itsekseni kotona? Ei vain silloin, kun tarvitsen sanojen järjestelemistä saadakseni mielen järjestykseen? Jos tekisin itsepäisesti sormiharjoituksia niin kauan, että kirjoittaminen alkaisi tuntua taas hengittämiseltä ja että ne kuviot ja rytmit muodostuisivat? Että tuntisin sen minkä kirjoitan ja päinvastoin? Ettei tekstilleen tarvitsisi yleisöä ja päänsilitystä, vaan että nauttisi vain sen teosta, vaikkei kukaan koskaan lukisi (paitsi ehkä juuri R.)?

Nov. 6th, 2010

(no subject)

...ja asematunnelissa eivät leivokset pysy suorassa.

(no subject)

Kun inkiväärihunajavettä juo selällään sohvalla, hulahtaa sitä helposti kaulalle. Laitettakoon tämä muistiin myöhempää käyttöä varten.

Oct. 21st, 2010

Uuden Elämän Ensimmäinen Viikko

Ei minua haittaa harmaat päivät, joina pilvet viistävät merta ja asfaltti kiiltää mustana ja tuuli riepottaa viimeisiä keltaisia lehtiä vaahteroista.

Silloin kun olen uupunut, ei parempaa säätä olekaan.

Silloin ei ole pakko mitään. Silloin saa olla sohvannurkassa teemukillisen ja ison voileivän kanssa. Tai pistaasikierteen. Ja saa neuloa villasukan kantapäätä tahi kirjoittaa muistiin, miltä silloin tuntui.

Esimerkiksi silloin, kun edessä oli Uuden Elämän ensimmäinen perjantai. Kun oltiin Irtisanouduttu ja huh. Vaikka silloin, kun lähti maanantai-aamuna töihin varttia vaille seitsemän ja kaupat oli kiinni ja aamu oli pimeä ja tuntui, että pyöräili töihin rinnakkaistodellisudessa. Tai kun tuli kotiin torstaina aikaisin, ja kirkkaanvärinen kurahousulapsi loiskutteli keskittyneesti lammikossa keskellä harmaata katua, ja nauratti, ja muisti, ettei huomenna tarvitse mennä töihin, jos ei halua.

Pieni onnenhetki.

Aug. 29th, 2010

Hei rakas päiväkirja

On ihan liian aikaista ja sateista, että kukaan muu olisi hyvänä sunnuntaiaamuna häiritsemässä. On liian rauhallista, hidasta ja painavaa tehdä juurikaan mitään, paitsi syödä näkkärivoileipiä ja juoda maitokahvia ja selailla blogeja. Vaikka Blondien Hanging on the Telephone -cover on parasta maailmassa, en laita levyä soimaan.

Kaikki kirjoittaa blogeja. Ne on hienoja, niissä on kauniita kuvia viileistä asuista ja viimesenpäälle laitetuista asunnoista ja niissä lainataan katu-uskottavien bändien laulunsanoja. Itse en osaa päättää että mistä julkisesti bloggaisin, niin pysyn täällä, päiväkirjapiilossa. Tai siis palaan tänne, ainakin yhdeksi aamuksi.

Hei!

Haluan vaan lukea runoja (ja kirjoittaa niitä, mutta hys, se nolostuttaa). Katsella eilen ostamiani neilikoita. Juoda lisää pehmeän maitoista kahvia lohjenneesta kupista. Unohdin lukea aamun lehden ja työpaikkailmoitukset.

Kävin Berliinissä laivalla ja junalla. Talot oli kaikki bommattu ja kaikki kauniit äidit ajoi pyörällä lastenistuin takana ja joka korttelissa oli jäätelökioski. Ihmisillä oli valtavia asuntoja, joissa oli disainia ja vintagea ja Taidetta. Illallisilla Berliinissä juodaan viisi pulloa viiniä ja puhutaan kolmea tai neljää kieltä sekaisin, ja öisin tytöillä on huimat korot ja isot takit ja pojat tykkää pojista. Pikkutunneilla juodaan lisää viiniä hiilikellaribaarissa, jossa on hämärää ja tuoksuu kosteudelta. Laivalla taas teeskennellään, että vuosi on 1963, ja miksei olisi.

Previous 10

August 2013

S M T W T F S
    123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Syndicate

RSS Atom
Powered by LiveJournal.com